Historia

Navettavalkean historiaa

Navettavalkea Oy on maatilayritys, joka on suuntautunut emolehmä-, nurmirehu- ja siemenviljatuotantoon. Tällä hetkellä meillä on peltoa noin 320 ha ja 100 emolehmää.  

Tohmajärven Onkamossa sijaitsevat tuotantotilat on rakennettu Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen eli MTT:n toimesta emolehmätutkimusta varten. Toiminta tilalla alkoi vuonna 1988. Emolehmätuotanto oli vielä tuolloin uutta tuotantoa Suomessa. Ensimmäiset emolehmät tulivat Suomeen 1950 luvulla. Tutkimusasemalla lähdettiin jalostamaan lypsyrotuisia nautoja liharotuisilla sonneilla. Tutkimustoiminta loppui vuonna 2006, jonka jälkeen yksityinen henkilö jatkoi noin 5 vuotta emolehmätuotantoa tilalla. Vuonna 2010 omistaja menehtyi ja perikunta halusi luopua tilasta. 

Perikunta myi tilakokonaisuuden, johon kuului navettarakennukset, konehalli, rehuhalli sekä pihapiirissä sijaitseva neljän huoneiston rivitalon sekä peltoa noin 100 ha.  

Navettavalkea perustettiin 2011 osakeyhtiömuotoiseksi maatilayritykseksi. Yhtiömuoto on osoittautunut ajan kanssa meille hyväksi: maanviljelijän arki ja työ koetaan välillä harrasteeksi, yhtiömuodon myötä omakin mielikuva harrastamisesta rippeistä maataloudesta ja maanviljelystä muuttui yritykseksi, jonka tarkoitus on tuottaa taloudellista tulosta omistajilleen. Osakeyhtiömuotoiset maatilat eivät olleet siinä vaiheessa kovin yleisiä. Eteen tuli asioita, joita jouduimme selvittelemään ja opettelemaan, kuten esim. kirjanpito, verotus, lomituskäytännöt, mutta myös selkeä erottelu yksityisen ja yrityksen rahankäytössä. 

Tilakaupan yhteydessä meille tuli 40 emolehmää ja 7 hiehoa. Eläimet olivat Herefordrotuisia sekä risteytyksiä. Hereford-rotua oli tilalla ollut ja halusimme pysytellä samassa rodussa.   

Näin alkoi maatalousyrittäjyytemme uusi aika, jossa ryhdyimme nurmentuottajiksi ja alkoi laidunnuksen opettelu. Jatkoimme näin samaa emolehmätuotantoa, jota tilalla on harjoitettu lähes 30 vuoden ajan.  

Meillä oli jo entuudestaan kasvinviljelytila, viljelimme niin leipä- kuin rehuviljaa sekä yhtenä osana metsätuotanto. Urho aloitti nuorena isäntänä vuonna 1988, jolloin navetassa ammui vielä pieni lypsykarja. Mari tuli emännäksi vuonna 2000. Olimme kehittäneet tilaamme peltopinta-alaa kasvattamalla. Tässä vaiheessa tilallamme oli n 200 ha peltoa. 

Vuonna 2010 tuli eteemme yllättäen mahdollisuus opetella uutta tuotantoa. Se vaatikin sopivasti rohkeutta, hiukan mielikuvituksellista hulluutta sekä riskinottokykyä laskelmien ”tueksi” ja paljon intoa opetella uutta.  

Saimme heti tueksemme hyviä ammattitaitoisia kouluttajia ja osaajia, joiden opastuksella ja yhteisellä pohdinnalla pääsimme alkuun kohti emolehmätuottajan arkea. 

LUOMUUN

Aloitimme Navettavalkean toiminnan tavanomaisena tuotantomuotona. Emme olleet juuri ollenkaan aikaisemmin pohtineet luomuun siirtymistä. Kollegamme rupesivat puhumaan ja kehottivat meitä siirtymään luomutuotantoon. Kutsuimme luomuneuvojan kertomaan luomusta ja pohtimaan, mitä luomutuotanto voisi tarkoittaa meidän tilallamme.  

Pohdinnat sekä laskelmat tukivatkin sitä, että meidän kannattaisi taloudellisesti hakea luomutuotantoon siirtymistä. Vuonna 2012 haimme koko tilan siirtymistä 24 kk:n luomutuotantoon: eläimet sekä pellot samalla kertaa. Emolehmätuotanto sopii luomuun hyvin, sillä emolehmä on karkearehun käyttäjä. Ruokinta koostuukin kotoisista nurmirehusta: kesäisin laitumilta ja talvisin säilörehualoilta korjatuilta lohkoilta. Vasikat sekä kasvavat eläimet saavat tarvittaessa kasvuunsa omalta tilalta tuotettua viljaa litistettynä. Eläimille tarvittava valkuainen saadaan rehusta tai valkuaislisä saadaan esimerkiksi omasta viljellystä herneestä. Tarvittavat kivennäiset ostamme eläimille. 

Peltopinta-alamme riittää hyvin laitumiin ja nurmirehun tuotantoon. Lisäksi siirtymistä luomuun edesauttoi se, että luomusiemenelle on kysyntää. Yhteistyössä olevat maatilat sekä tilakokomme mahdollisti myös viljanviljelyn. Olemme tuottaneet siemenviljaa rehuviljan lisäksi läheiselle pakkaamolle: ohraa, kauraa, vehnää, hernettä, ja ruokonataa. Lisäksi ruista ja vehnää leivän raaka-aineeksi. 

Vaikka aluksi emme olleet kovin hanakasti tarttumassa luomutuotantoon, voimme nyt yli 10 vuoden päästä olla ylpeitä siitä, että voimme luomuviljelyn keinoin huolehtia ympäristöstämme ja ilmastostamme, edistää luonnon monimuotoisuutta, säästää luonnonvarojamme sekä luoda ja näin edesauttaa ihmisten kuin eläinten hyvinvointia. 

(Luomutuotanto on hyvin perinteistä viljelyä Suomessa. Nykyisin monesti samanlaiset keinot ovat käytössä kuin silloin, ottamista käyttöön luonnon omaa tapaa tuottaa ruokaa: kasvattaa kasveja tai huolehtia luonnon kierrosta. Peltoviljelyssä viljelykierron merkitys korostuu. Kasvustoja ja kasvien oma lannoitus otetaan käyttöön. Samoin eläimiä ruokitaan luomuhyväksytyillä rehuilla sekä eläimiä hoidetaan lääkärin määräyksestä, ei ennaltaehkäisevästi.) 

 

 

MATKAILUA VALKEALAN KIINTEISTÖKAUPPOJEN MYÖTÄ

Maaseutumatkailu on ollut Marilla haaveena yli 15 vuoden ajan. Eikä se tuntunut tulevan koskaan näkyväksi, vaikkakin Mari kouluttautui matkailualalle ja joitain suunnitelmia oli jo kokeilussakin. Perhe kasvoi ja vanhempien aika meni työn ja lasten kanssa. Sitten tuotantosuunnan muutos kasvitilasta eläintilaksi vei kaiken ajan. Olimme jo varmoja, että ajatus matkailusta sai hautautua kokonaan meidän osaltamme.  

Vuonna 2019 syksyisenä päivänä tuli yllättävä soitto ja soittaja kyseli kiinnostusta ostaa kaunis vanha pihapiiri rakennuksineen kotimme läheltä. Jokin pieni ajatus syttyi jo sillä hetkellä, matkailun mahdollisuudesta.  

Myyntiin tuli vanha kaunis karjalainen pihapiiri rakennuksineen. Muutamien pohdintojen ja takapakkien myötä itsenäisyyspäivän aattona vuonna 2019 ostimme kiinteistön. Talven aikana kävimme lämmittelemässä leivinuunia ja savusaunaa ja pohdimme, mitä talolla ja rakennuksilla tekisimme. Matkailu ja vuokraaminen ulkopuoliselle vuorottelivat epätietoisuuden kanssa. Kesällä 2020 siivotessa paikkaa rupesivat ideat syntymään kuin itsestään mieliin paikan moninaisista mahdollisuuksista. 

Niinpä yritysneuvojan kanssa lähdimme pohtimaan maatilamatkailua yrityksemme liitännäiselinkeinoksi. Ideoita oli enemmän kuin mitä liiketoimintasuunnitelmaan pystyi kirjaamaan. Saimme syksyn aikana muotoiltua hyvän liiketoimintasuunnitelman.  

 

 

 

VILLAVALKEAN TARINA SYNTYY

VillaValkea nimen keksi emännän Ulla-sisko. Maatilamatkailu VillaValkea on rekisteröity Navettavalkea Oy:n aputoiminimeksi. 

VillaValkea -nimeä maistellessa ja miettiessä, nimi tuntui jo paljon enemmältä kuin pelkkä nimi. 

Villa viittaa toki korkeatasoiseen huvilaan tai jossain suunnalla omakotitaloon, mutta myös eläimistä saatavaan tekstiilien raaka-aineeseen tai erilaisten materiaalien yhdyssanojen loppuosaan. 

Valkea viittaa tuleen, tulen loisteeseen, valaistukseen, valoon. Mutta myös valkoiseen väriin ja valkoista väriä pidetään puhtauden värinä sekä puhdistautumista. 

Näistä syntyi VillaValkea – tarinan alku. 

VillaValkea on hyvinvointia ja pysähtymistä, perinteitä sekä muistoja. VillaValkea on maatilan arkea ja matkailun juhlaa. VillaValkea ammentaa tarinat paikan historiasta, luonnosta sekä kohtaamisista. VillaValkeassa rakennetaan yhdessä arjen ja juhlan merkityksellistä tarinaa jokaisen asiakkaan kanssa. 

 

 

 

 

 

 

Kysy tarjousta

12 + 5 =

Varaa matkailu- ja elämyspalvelu