Navettavalkean historiaa

Navettavalkea Oy on maatilayritys, joka on suuntautunut emolehmä-, nurmirehu- ja siemenviljatuotantoon. Tällä hetkellä meillä on noin 100 emolehmää ja peltoa noin 320 ha.

Tohmajärven Onkamossa sijaitsevat tuotantotilat on rakennettu maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen eli MTT:n toimesta emolehmätutkimusta varten. Toiminta tilalla alkoi vuonna 1988. Emolehmätuotanto oli vielä tuolloin uutta tuotantoa Suomessa. Ensimmäiset emolehmät tulivat Suomeen 1950 –luvulla. Tutkimusasemalla lähdettiin jalostamaan lypsyrotuisia nautoja liharotuisilla sonneilla. Tutkimustoiminta loppui vuonna 2006, jonka jälkeen yksityinen henkilö jatkoi noin 5 vuotta emolehmätuotantoa tilalla. Vuonna 2010 omistaja menehtyi ja perikunta halusi luopua tilasta.

Perikunta myi tilakokonaisuuden, johon kuului navettarakennukset, konehalli, rehuhalli ja pihapiirissä sijaitseva neljän huoneiston rivitalo sekä peltoa noin 100 ha.

Navettavalkea perustettiin 2011 osakeyhtiömuotoiseksi maatilayritykseksi. Yhtiömuoto on osoittautunut ajan kanssa meille hyväksi: maanviljelijän arki ja työ koetaan välillä harrasteeksi, yhtiömuodon myötä omakin mielikuva harrastamisesta rippeistä maataloudesta ja maanviljelystä muuttui yritykseksi, jonka tarkoitus on tuottaa taloudellista tulosta omistajilleen. Osakeyhtiömuotoiset maatilat eivät olleet siinä vaiheessa kovin yleisiä. Eteen tuli asioita, joita jouduimme selvittelemään ja opettelemaan, kuten esim. kirjanpito, verotus ja lomituskäytännöt, mutta myös selkeä erottelu yksityisen ja yrityksen rahankäytössä.

Tilakaupan yhteydessä meille tuli 40 emolehmää ja 7 hiehoa. Eläimet olivat Hereford–rotuisia sekä risteytyksiä. Hereford-rotua oli tilalla ollut ja halusimme edelleen pysytellä samassa rodussa. Näin alkoi maatalousyrittäjyytemme uusi aika, jossa ryhdyimme nurmentuottajiksi ja alkoi laidunnuksen opettelu. Jatkoimme näin samaa emolehmätuotantoa, jota tilalla on harjoitettu lähes 30 vuoden ajan.

Meillä oli jo entuudestaan kasvinviljelytila, viljelimme niin leipä- kuin rehuviljaa. Yhtenä osana on myös metsätuotanto. Urho aloitti nuorena isäntänä vuonna 1988, jolloin navetassa ammui vielä pieni lypsykarja. Mari tuli emännäksi vuonna 2000. Olimme kehittäneet tilaamme peltopinta-alaa kasvattamalla. Tässä vaiheessa tilallamme oli n 200 ha peltoa.

Vuonna 2010 tuli eteemme yllättäen mahdollisuus opetella uutta tuotantoa. Se vaatikin sopivasti rohkeutta, hiukan mielikuvituksellista hulluutta ja paljon intoa opetella uutta sekä riskinottokykyä laskelmien ”tueksi”. Saimme heti tueksemme hyviä ammattitaitoisia kouluttajia ja osaajia, joiden opastuksella ja yhteisellä pohdinnalla pääsimme alkuun kohti emolehmätuottajan arkea.

Aloitimme Navettavalkean toiminnan tavanomaisena tuotantomuotona, emmekä aikaisemmin pohtineet luomuun siirtymistä. Kolleegamme rupesivat kuitenkin puhumaan siitä ja kehottivat meitä siirtymään luomutuotantoon. Kutsuimme luomuneuvojan kertomaan luomusta ja pohtimaan, mitä luomutuotanto voisi tarkoittaa meidän tilallamme. Pohdinnat sekä laskelmat tukivatkin sitä, että meidän kannattaisi taloudellisesti hakea luomutuotantoon siirtymistä.

Vuonna 2012 haimme koko tilan siirtymistä 24 kuukauden luomutuotantoon: eläimet sekä pellot samalla kertaa. Emolehmätuotanto sopii luomuun hyvin, sillä emolehmä on karkearehun käyttäjä. Ruokinta koostuu kotoisesta nurmirehusta: kesäisin laitumilta ja talvisin säilörehualoilta korjatuilta lohkoilta. Vasikat ja kasvavat eläimet saavat tarvittaessa kasvuunsa omalta tilalta tuotettua viljaa litistettynä. Eläimille tarvittava valkuainen saadaan rehusta tai valkuaislisä saadaan, esimerkiksi itse viljellystä herneestä. Muut tarvittavat kivennäiset ostamme eläimille.

Peltopinta-alamme riittää hyvin laitumiin ja nurmirehun tuotantoon. Lisäksi siirtymistä luomuun edesauttoi se, että luomusiemenelle on kysyntää. Yhteistyössä olevat maatilat ja tilakokomme mahdollisti myös viljanviljelyn. Olemme tuottaneet siemenviljan ja rehuviljan lisäksi läheiselle pakkaamolle myös: ohraa, kauraa, vehnää, hernettä ja ruokonataa. Lisäksi tuotamme ruista ja vehnää leivän raaka-aineeksi.

Vaikka aluksi emme olleet kovin hanakasti siirtymässä luomutuotantoon, voimme nyt yli 10 vuoden päästä olla ylpeitä siitä. Voimme luomuviljelyn keinoin huolehtia ympäristöstämme ja ilmastostamme – edistää luonnon monimuotoisuutta, säästää luonnonvarojamme ja luoda sekä edesauttaa ihmisten kuin eläinten hyvinvointia.

(Luomutuotantoa voisi sanoa hyvin perinteiseksi viljelyksi Suomessa. Nykyään luomutuotannossa ovat samanlaiset keinot käytössä, kun oli ennen luomutuotannon olemassa oloa – esimerkkinä luonnon oma tapa tuottaa ruokaa: kasvien kasvu ja luonnon oma kiertokulku. Peltoviljelyssä viljelykierron merkitys korostuu kasvustoissa; kasvien oma lannoitus otetaan käyttöön. Samoin eläimiä ruokitaan luomuhyväksytyillä rehuilla sekä eläimiä hoidetaan lääkärin määräyksestä, ei ennaltaehkäisevästi.) 

VillaValkea nimen keksi Mari emännän Ulla-sisko. Maatilamatkailu VillaValkea on rekisteröity Navettavalkea Oy:n aputoiminimeksi. 

VillaValkea -nimeä maistellessa ja miettiessä, nimi tuntui jo paljon isommalta kuin pelkältä nimeltä.

Villa sanana viittaa korkeatasoiseen huvilaan tai omakotitaloon, mutta myös eläimistä saatavaan tekstiilien raaka-aineeseen tai erilaisten materiaalien yhdyssanojen loppuosaan. Valkea viittaa tuleen, tulen loisteeseen, valaistukseen ja valoon, mutta myös valkoiseen väriin. Valkoista väriä pidetään puhtauden värinä sekä puhdistautumista.

Näistä asioista syntyi VillaValkean tarinan alku. VillaValkea on hyvinvointia ja pysähtymistä, perinteitä sekä muistoja. VillaValkea on maatilan arkea ja matkailun juhlaa. VillaValkea ammentaa tarinat paikan historiasta, luonnosta sekä kohtaamisista. VillaValkeassa rakennetaan yhdessä arjen ja juhlan merkityksellistä tarinaa jokaisen asiakkaan kanssa.